"Remember: To Hell With Georgia!"

Hey all!

Uutta postausta kun aikaa ja asiaa kerrankin on.

2 viikkoa sitten tapahtui jotakin todella jännittävää: Kävin katsomassa elämäni ensimmäistä kertaa, amerikkalaista jalkapalloa. Olen siis käynyt kouluni peleissä, mutta kertaakaan en ole itse peliä kunnolla seurannut. 

Kuten kaikki varmaan tietää, täällä Yhdysvalloissa amerikkalainen jalkapallo on iso juttu. Monet seuraavat erityisesti 'college football', eli yliopistotason jalkapalloa. Niin myös mun host-vanhemmat.

Mun host-isä on käynyt collegen eli yliopiston Atlantassa, 'Georgia Tech'-nimisessä koulussa, joten vanhempani kannattavat Georgia Tech:iä. He käyvät kaikissa kotipeleissä ja päättivät tarjota minulle mahdollisuuden päästä katsomaan oikeaa peliä, ihan paikanpäälle. 

Olen siis tavannut puolet tästä joukkueesta monia kuukausia sitten. Mm. yksi pelinrakentajista (=quarterback) on käynyt High Schoolin mun koulussa ja hän olikin erittäin mukava, kun hänet tapasin.

Lähdettiin aikaisin lauantaiaamuna ajamaan Atlantaan kohti. Itse peli alkoi vasta puolenpäivän aikaan, mutta joukkueiden faneilla on aina tapana kerääntyä parkkipaikalle hengailemaan, grillaamaan ja ihan vaan juttelemaan.

Meidän teltta oli kaikkien suosiossa (tiedä miksi...)

Ilma oli näiden paikallisten mukaan poikkeuksellisesti 'erittäin kylmä', eli noin 10 astetta. Täällä Pine Mountainissa, missä asustelen, lämpötilat on olleet melkeinpä joka päivä yli 20. Toki aamut on olleet vähän viileämpiä, mutta päiväsaikaan lämpötilat hipoo jopa 30. 

Huomaa kyllä, että on tottunut tähän lämpimään/kuumaan säähän, kun sinä aamuna palelsi ja paljon. Mulla oli enemmän vaatetta päällä kuin -20 pakkasilla Suomessa.

Tapasin mun 'sedän' ja hänen perheensä ensimmäistä kertaa. Tultiin mun serkun kanssa tosi hyvin juttuun ja siitä syystä odottelu ei tuntunut niin pitkältä. Tehtiin mm. pannukakkuja, syötiin donitseja ja juotiin kuumaa kaakaota. 

Kun me sitten vihdoin lähdettiin pois parkkipaikalta, liityttiin tällaiseen suureen jonoon, joka mateli hitaasti kohti stadiumia. Paikalla oli myös Georgia Tech:in oma 'orkesteri', joka viihdytti ihmisiä.

Istuimme siis vip-osiossa, joten meillä oli todella hyvät paikat. Taisin olla ainoa nuorempi katsomossa, joten muut ottivat niin sanotusti kuppia! Meininki oli kyllä erittäin hurja ja hauska. Moneen otteeseen kuului huuto: "To Hell With Georgia, jolla viitataan Georgia nimiseen joukkueeseen. Näillä kahdella koululla/joukkueella on pieni vihasuhde. 

Georgia Tech voitti lopulta ja voi sitä juhlan humua. Mun host-isältä lähti mm. ääni, kun hän huusi niin kovaa lopussa, haha! 

Oli kyllä erittäin hyvä kokemus ja yllätyin positiivisesti siitä, että tykkäsin katsoa peliä. Jääkiekko on ainoa urheilulaji jota seuraan joskus. Ehkä amerikkalainen jalkapallo on nyt valloittanut mun sydämen!

Kolmas kuukausi: Halloween, baking & hiking

Hey!

Tuntuu, että en ole kirjoittanut pitkään aikaan. Kieltämättä on ollut todella kiire, mutta nyt löytyy aikaa ja intoa päivitellä mun kuulumisia tännekin. Tässä postauksessa siis mun kuulumisia kuluneen kuukauden ajalta!

Vaeltamassa, host-isän kanssa

Palattuani Kanadasta, huomasin kuinka tosissaan jenkit ottavat Halloweenin. Heräsin yhtenä aamuna aikaisin kouluun ja avasin tuttuun tapaan sälekaihtimet. Muutaman kerran piti hieraista silmiä. Tuijotin nimittäin hautausmaata. Pienessä paniikissa sitten juoksin host-vanhempieni luokse ja yritin kysellä, näinkö unta vai en. Vastaus oli "Naapurit ne vaan tykkää vähän koristella"

Näytti siltä, että kaikki odottivat innolla Halloweenia. 

Kaikkialla oli niin näyttiä ja värikästä

Teatteri-ryhmän kanssa rakennettiin lavasteita kovaan tahtiin koulun näytelmää varten. 'Tech Theatre' on kyllä ehdottomasti mun lempi oppiaine ja tätä kyseistä ainetta opettaa myös mun lempi opettaja, joka on aivan huippu! Love you Longshore!

(Ihana Catherine!)

Saatiin kuin saatiinkin lavasteet valmiiksi ja oli näytelmän aika. Näytelmän nimi oli 'These Shining Lives'. Todella monet mun kavereista esiintyivät kyseisessä näytelmässä ja olen heistä kyllä todella ylpeä. Näytelmä oli todella hyvä: I'm so proud of you guys!

Friteerattuja suolakurkkuja: Nam!

Sitten päästäänkin itse Halloweeniin. Mentiin mun host-isän kanssa leipomaan hänen vanhempiensa luokse. Tehtiin siis kurpitsapiirakkaa, jota olen aina halunnut kokeilla. Se onnistui yllättävän hyvin ja maistui todella hyvältä, vaikka itse sen sanonkin.

Kurpitsapiirakan tekoa

Pumpkin Pie <3

Grandma Ibby's Pecan Pie: My new favorite thing <3

Sain kaivertaa myös mun ensimmäisen kurpitsalyhdyn. Siinä siemeniä pyydystellessä ajattelin, että tämä olisi se vaikein osuus: Väärässä olin. Itse kurpitsalyhdyn kasvojen tekeminen oli ihan pirun vaikeaa. Muutaman kerran veitsikin lipesi. Onneksi mun ihana host-äiti auttoi mua koko ajan ja auttoi minua laittamaan palasia takaisin yhteen hammastikuilla. 

Seuraavana päivänä mentiin katsomaan mun lempi musikaalileffaa nimeltä 'The Rocky Horror Picture'. Tapana on, että tätä kyseistä näytelmää/elokuvaa mennään katsomaan keskiyöllä ja että yleisölle annetaan rekvisiittaa ja he osallistuvat tähän näytelmään. Oli kyllä yksi upeimmista kokemuksista.

Sitten päästäänkin itse tähän Halloween päivään. Koulun jälkeen menin mun kaverin luokse valmistautumaan 'karkkikierrosta' varten (Trick or Treat).
Koska rakastan yli kaiken Star Warsia, päätin pukeutua Darth Vaderiksi. Oli kyllä niin päällikkö olo koko illan, että ei mitään rajaa haha. 

Tämän karkkikierroksen jälkeen mentiin takaisin mun kaverille, juotiin kaakaota ja sellaista. Saatiin kyllä todella paljon karkkia. Ihan teki pahaa katsoa sitä määrää.

My hot dog <3

Halloween oli kyllä varsin kiva kokemus. Vähän harmittaa, että Suomessa ei tätä kyseistä päivää oikein juhlita. Olen kyllä erittäin kiitollinen siitä, että sain kokea Halloweenin amerikkalaiseen tyyliin, parhaassa seurassa.

Mahtavia ihmisiä!

Halloweenin jälkeisenä viikonloppuna ajettiin Atlantaan, Netherworld nimiseen paikkaan. Netherworld on Yhdysvaltojen 'parhain' kauhutalo. Kyllä melkein itkua pukkasi kun sen labyrintin kävin vetämässä, haha!

Netherworld 2017

Rankkasade iski, mutta onneksi Dunkin' Donuts antoi meille suojaa

Koin myös mun viimeiset jalkapallopelit ja pep rallyt. Itse en hirveästi ymmärrä amerikkalaista jalkapalloa, joten pelejen aikana juttelin vain ihmisten kanssa, joka sopi mulle todella hyvin. On kyllä uskomatonta, miten monta ihanaa ja mahtavaa persoonaa olen tavannut näiden kuukausien aikana. 

Tähän loppuun vielä muutama 'hiking' kuva. Mulla ja mun host-isällä on tapana käydä yleensä sunnuntaisin vaeltamassa eli haikkaamassa. Käytiin Providence Canyonilla. Tämä 'kanjoni' tunnetaan myös nimellä 'Little Grand Canyon'.

"Finland, eh?"

I'm back!

Viikko sitten lähdin host-perheeni kanssa lomalle Kanadaan ja tultiin takaisin muutama päivä sitten. Pakko sanoa, että haluan takaisin!

// @Rowan, I'm so in love with Canada, I want to go back.. Will you take me? //

Kaikkialla oli niin kaunista! 

Ajettiin host-perheeni kanssa Atlantaan, aikaisin perjantai-aamuna. Vaikka kello olikin sen verran, että kukkokaan ei ollut ehtinyt vielä kiekaista, lentokenttä oli aivan täynnä. Atlannan lentokenttä on siis maailman kiireisin lentokenttä ja myös yksi isoimmista.

Lennettiin Atlantasta Buffaloon, joka sijaitsee New Yorkin osavaltiossa. Siellä tapasinkin ensimmäistä kertaa mun toisen host-siskoista. Chelsey on siis naimisissa Kanadalaisen miehen kanssa ja he asuvat yhdessä Ontariossa. 

Ajettiin Buffalosta, Ontarioon, Kanadan puolelle. Rajan ylittäminen olikin vähän isompi juttu kuin esimerkiksi Suomen ja Ruotsin rajan ylittäminen, jonka olen tehnyt monia satoja kertoja. Passit tarkastettiin moneen kertaan ja lisäksi meiltä kysyttiin todella, todella monta kysymystä. 

Vietettiin muutama tunti hotellilla ja sitten olikin aika mennä illalliselle host-siskoni ja hänen miehensä Aaronin kanssa. Mentiin illallisen jälkeen katsomaan Niagaran putouksia. 

I'm in love..

Seuraavana päivänä mentiin käymään "Canada's Wonderland" nimisessä huvipuistossa, jossa oli käynnissä "Halloween Haunt"-tapahtuma. Koko puisto oli koristeltu Halloween-teemaan sopivaksi. Paikalla oli noin parisataa näyttelijää, jotka olivat pukeutuneet pelleiksi, noidiksi, zombeiksi jne. jne. Nämä näyttelijät siis säikäyttelivät ihmisiä.

Testattiin kaikki hurjimmat vuoristoradat ja käytiin myös kuudessa eri labyrintissa. Jokaisen radan/labyrintin varrella oli porukkaa taas säikäyttelemässä. Seuraavana päivänä ei oikein lähtenyt ääntä, kun tuli huudettua niin paljon..

Sunnuntaina mentiin uudestaan katsomaan Niagaran putouksia, mutta tällä kertaa päiväsaikaan. Mentiin myös tällaiselle lyhyelle risteilylle, aivan putouksien viereen. Se oli kyllä yksi parhaimmista kokemuksista!

Mun pitkäaikainen unelma on ollut nähdä Niagaran putoukset. Tuntui jotenkin todella epätodelliselta, että näin ne omin silmin. Näky oli niin kaunis ja henkeäsalpaava! Ja se, että pääsin aivan viereen, oli jotenkin todella upeaa.

Yllätyksenä minulle tuli se, että myös Kanadassa vietetään kiitospäivää. Mentiin Aaronin perheen luokse syömään ja talo oli kyllä aivan täynnä porukkaa. Paikalla oli yli 20 ihmistä!

Ruoka oli loistavaa ja seura mahtavaa!

Aaronin perhe toivotti minut tervetulleeksi Kanadaan ja he antoivat minulle ihanan lahjan. He olivat keränneet yhteen erilaisia Kanadalaisia asioita kuten vaahterasiirappia ja Tim Hortons kahvia.

Olen halunnut päästä käymään Kanadassa jo useiden vuosien ajan. Olen todella onnellinen siitä, että mulla oli mahdollisuus päästä käymään siellä.

Poutine = fries, gravy & cheese <3

Olen asunut jenkeissä nyt reilut 2 kuukautta. En ikävöi Suomea, enkä sen suuremmin kotiani. Nautin täällä olostani! Tuntui kuitenkin hyvältä päästä vähäksi aikaa pois Georgiasta, sellaiseen ympäristöön, joka tuntui oudon kotoisalta. Ei kuitenkaan sillä, ettenkö tuntisi oloani kotoisaksi täällä Pine Mountainissa!

Kanada on todella hieno maa ja tulen kyllä ehdottomasti käymään siellä vielä useita kertoja. 

The best host-mom, I could have ever wished for!

Homecoming!

Hey!
Taas yksi viikko tuli ja meni. Tämä viikko oli kuitenkin erittäin tapahtumarikas ja mahtava, koska kyseessä oli Homecoming-viikko!

Koko viikon ajan meillä oli koulussa teemapäiviä ja erilaisia aktiviteetteja. Joka päivä meillä oli eri teema:

Monday - Class Colors

Seniors = Red

Juniors = Blue

Sophomores = Green

Freshman = Pink

Kaikki luokat pukeutuivat omiin väreihinsä. Itse pukeuduin vihreään ja siniseen, koska kuulun tavallaan molempiin luokkiin #exchangestudentproblems

Tuesday - Country VS Country Club

Kaikki pukeutuivat siis oman tahdon mukaan joko todella hienosti tai todella.. No. Todella epäsiististi ja junttimaisesti. Päätin, että pukeudun mielummin hienohelmaksi kuin maalaisjuntiksi.

"What do you want?" - Catherine

Tiistaina oli myös mun synttärit. Menin maanantaina kaverille yöksi ja heräsinkin tiistai-aamuna pannukakkujen tuoksuun. Perheeni lähetti minulle onnitteluvideon Suomesta, joka oli todella hauska idea. Koulussa kaikki onnittelivat minua ja jos totta puhutaan, tuo oli yksi elämäni ihanimmista päivistä. Kyllä siinä itku tuli muutamaan otteeseen. 

Woke up to this: I don't deserve a friend like Catherine

Wednesday - Nursery VS Nursing Home

Nimen mukaisesti siis porukka jakautui taas kahteen osaan: Vauvat ja vanhukset. Päätimme kavereideni kanssa pukeutua vauvoiksi, koska se oli huomattavasti helpompi ratkaisu: Tarvittiin vaan onezie, joka minulta löytyikin kaapista.

Thursday - Disney VS Nickelodeon

Kaikki pukeutuivat siis lempiohjelmiensa hahmoiksi. Koska olen suuri Star Wars-fani, päätin tehdä poikkeuksen ja olla Chewbacca. 

Friday - War On Worth // Black and Gold

Kaikki pukeutuivat koulumme väreihin eli mustaan ja kultaan. Kaikkialla oli kultaa ja glitteriä, jota rakastan aivan älyttömästi. Kaverini Emmie sai minut itkemään muutamaan otteeseen, pyytämällä minut tansseihin. 

Emmie, I love you so much!

Perjantaina oli siis vuoden suurin jalkapallopeli, jota kaikki tulivat katsomaan. Koin taas upean peprallyn ja mahtavan illan kavereideni kanssa. Meininki oli aivan hullua, koska koulu jota vastaan pelasimme, on voittanut meidän koulun useana vuotena peräkkäin: Nyt meidän koulun Tigers kuitenkin voitti ja ylivoimaisesti. 

Lauantaina olikin sitten se varsinainen Homecoming-dance, jota jännitin todella paljon. Metsästin itselleni mekkoa sellaiset hyvät 12 tuntia. Onneksi host-äitini auttoi minua ja kuskasi minua kaikkiin naapurikaupunkeihin etsimään mekkoa.

Menin aamupäivästä kaverini Ayeshan luokse valmistautumaan tansseihin. Keräännyttiin sinne porukalla: Syötiin pitsaa, juteltiin ja hengattiin. Kun kaikki olivat laittautuneet, otettiin kuvia ja sen jälkeen lähdettiin tansseihin.

Minä ja Catherine

Tytöt <3

So much love in one picture

"They will be the old ladies causing trouble at the nursing home"

Squad goals..

Itse en oikein välitä tanssimisesta, joten juttelin vain ihmisten kanssa. Mutta, mulla oli todella mukava ilta: Tapasin taas kerran paljon uusia ihmisiä ja sain nauraa hyville jutuille. Sain todella monta ihanaa muistoa!

Week that I will never forget..

Hurricanes & sleepovers

Oon viettänyt nyt puoli päivää mun huoneessa, katsellen vanhoja salkkarit jaksoja, jotka btw on ihan kultaa. 
Hurrikaani Irma päätti muuttaa mun alkuviikon suunnitelmat: Meidän kouluun ei olla saatu vielä sähköjä takaisin, joten koulu on peruttu. Tänään on jo kolmas päivä ja pakko sanoa, alkaa olemaan vähän tylsää.

Anyway, ajattelinkin nyt tylsyyttäni kertoa mun edellisestä viikonlopusta:

Tehtiin tyttöjen kanssa 'ruotsalaisia' lihapullia, ennen peliä!

Patriotism: "Love that people feel for their country"

Viime perjantaina, meillä oli koulussa taas teemapäivä. Teemana toimi tällä kertaa 'patriotism', eli isänmaallisuus. Tarkoituksena olikin siis pukeutua mahdollisimman 'jenkisti'. USA olikin todella hyvin edustettuna koko päivän. Kaikkialla oli sinistä, punaista ja valkoista ja varmaankin jokaisella oli USA:n lippu.

Minä päätin kuitenkin pukeutua toisin:

Päätin pukeutua heidän väreihinsä, mutta edustaa omaa kotimaatani, kietomalla ympärilleni Suomen lipun. Se toimi tavallaan viittana!

Kaverini, Catherine! <3

Kannoin kotimaani lippua ylpeänä koko päivän, vaikka pelkäsinkin aluksi muiden ihmisten reaktiota. Kaikki kuitenkin rakastivat ideaani ja sain sen johdosta paljon huomiota.

Kaverini Emmie! <3

Kuten sanoin, kouluni on todella iso. Oppilaita koulussa on todella paljon ja vain murto-osa heistä tietää, että olen vaihto-oppilas. Perjantaina kuitenkin tapasin todella monta uutta ihmistä ja mulla oli todella hauskaa.

Meidän squad!

Samana päivänä koin mun ensimmäisen 'Pep Rallyn', joka oli aivan mahtava! Meno oli kyllä sen verran äänekästä, että seuraavilla tunneilla en kuullut oikein mitään. Mulla oli kuitenkin niin hauskaa, että se ei haitannut.

Illalla oli myös jenkkifutis peli, jonka meidän koulun Tigers voitti. Pelin jälkeen menin kaverilleni yöksi, muutaman muun tytön kanssa. My first ever sleepover in US!

Mulla oli todella kiva viikonloppu ja oon edelleen haipeissa kaikesta, mitä tapahtui. Toivon mukaan, tällaisia viikonloppuja tulisi vielä monta kappaletta!

Kavereita oon saanut enemmän kuin olisin uskonutkaan. Toivoisin, että mulla olisi kuvia heistä, jotta voisin laittaa ne tänne..
Rowan, olet hyvä tyyppi ja meidän täytyy pitää Star Wars maratoni, joku päivä! xx